Kun haitalliset ihmissuhteet ja suorittaminen romuttavat terveyden

Blogistin alustus: Se on niin tuttu tarina vertaistuessa ja minunkin vastaanotolla. Ihminen, joka on uupumuksen kautta saanut monenlaisia terveysongelmia ja sieltä taustalta paljastuu usein kuormittavia ja vahingoittavia ihmissuhteita, traumoja ja se että on kenties juossut pakoon sitä kaikkea pahaa suorittamiseen. Sitten huomaa olevansa burn outissa. Sen myötä kärsii psyyken ja jaksamisen lisäksi usein mm. ruoansulatus, suolisto, immuniteetti ja hormonitasapaino. Matka pohjalta takaisin ylös on pitkä, mutta mahdollinen.

Jokaisen tarina on tietenkin yksilöllinen, mutta usein samankaltaisia kokenut löytää vertaistensa tarinoista yhtymäkohtia. Tämänpäiväisen vierailevan kirjoittajan toiveena onkin, että hänen tarinansa voisi rohkaista ja auttaa muita. Hänen tarinansa on tarina sinnikkyydestä ja vastuun ottamisesta omasta hyvinvoinnista. Vieraileva kirjoittaja haluaa tarinan arkaluonteisuuden vuoksi pysyä nimettömänä.


Kirjoittajalle on sopinut erinomaisesti kilpirauhaslääkitykseksi synteettisen T3-hormonin ja eläinperäisen kilpirauhasvalmisteen yhdistelmä. Tällainen lääkitys tuntuu sopivan yllättävän monelle ja tämän kerron tutustuttuani tuhansiin kilpirauhaspotilaiden tarinoihin sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Kilpirauhaslääkitysten suhteen on paljon vaihtoehtoja ja jokainen potilas ansaitsee sen että heillä voitaisiin kokeilla riittävän montaa lääkitystä ja kombinaatiota, jotta löydettäisiin parhaiten hänellä toimiva ratkaisu.


Ei ole harvinaista että vaikean uupumuksen seurauksena kilpirauhasarvot ja kilpirauhashormonien kudostason aktivaatio romahtavat. Toisinaan lääkitystä ei tarvita, joskus sitä tarvitaan tilapäisesti ja toisinaan pysyvästi. Silloin kun kilpirauhasen vajaatoiminnalle ei löydetä tarkkaa syytä kuten esimerkiksi autoimmuunitulehdusta, usein vain aika ja hoitokokeilut paljastavat, jääkö lääkitys pysyväksi. Potilaan oireita tulisi kuunnella. Vertaistuessa tulee jatkuvasti esiin samaa: "Kukaan lääkäri ei kuuntele, ei usko minua, ei ole kiinnostunut voinnistani."


Tämänpäiväinen kirjoittajamme onnistui löytämään hyvän lääkärin. Sen ja lisäksi myös oman sisukkuutensa ja neuvokkuutensa ansiosta ja kuten hän sanoo, rakkauden avulla hän on tullut parempaan kuntoon piinaavasta tilanteestaan. Ihmissuhteilla ja henkisellä tuella on ihan valtava merkitys parantumisessa.

Minun tarinani

Mistä kaikki alkoi

Olen aina ollut luonteeltani herkkä, täydellisyyteen pyrkivä ja jollain tapaa maailmaa tavallista voimakkaammin aistiva. Nykyään tällaiselle ihmiselle on oma nimityksensäkin, erityisherkkä. Nuorena herkkyyttä ei muiden ikätovereiden puolesta koettu suosittuna luonteenpiirteenä, joten opin kätkemään todellisen minäni muilta ihmisiltä jo varhain. Aikuisuuden kynnyksellä ajauduin vuosia kestäneeseen parisuhteeseen, joka tuhosi omakuvani pitkäksi aikaa. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt seurustelleeni narsistin kanssa, joka käytti henkistä väkivaltaa ja joskus jopa fyysistäkin. Tästä suhteesta irtautuminen on edelleen ollut yksi elämäni vaikeimmista asioista, vaikka se ajatuksena kuulostaakin oudolta. Miksi kukaan haluaisi seurustella narsistin kanssa? Siihen en osaa antaa itsekään vastausta.

Olin henkisesti todella rikki pitkän aikaa. Minut kuitenkin pelasti elämääni tullut uusi rakkaus, joka rakasti minua takaisin ja kohteli tasavertaisenaan. Hänelle puhuin, puhuin ja puhuin. Ja se helpotti, ainakin vähän.

Sairastuminen

Elämä oli kuitenkin stressaavaa; menneisyyden kokemukset, rankka opiskelu toisella paikkakunnalla, töissä käynti samaan aikaan ja opiskelun myötä elämään tullut juhlinta vaati veronsa. Yhtenä syyspäivänä 2008 tapahtui jotain, ja sen jälkeen en ole ollut päivääkään entiseni. Sinä päivänä koin jonkinlaisen kohtauksen, joka jäi päälle. Ahdistuin, tunsin eläväni jonkinlaisen sumuverhon takana tai unessa, sain rytmihäiriöitä, en ymmärtänyt kuulemaani tai lukemaani ja lopulta menetin näköni lähes kokonaan. Kävin useilla lääkäreillä aina neurologista lähtien, jossa jopa aivosähkökäyräni kuvattiin. Mistään ei kuitenkaan löytynyt mitään vikaa. Tunsin kuitenkin olevani sairas ja tiesin, että jotain oli pahasti vialla. Mutta koska lääkärit eivät löytäneet mitään vikaa minusta, en osannut tehdä mitään. Vähitellen ajan kanssa pahimmat oireet helpottivat ja jatkoin elämääni, kun en muutakaan osannut, tuntien itseni joka päivä kuitenkin sairaaksi ja väsyneeksi.

Lopulta kaikki kuitenkin romahti. Olin aloittanut taas uuden vaativan opiskelun toisella paikkakunnalla. Perfektionistina vaadin itseltäni hyviä arvosanoja. Kesken opiskeluiden tulin raskaaksi ja vauva-vuosi univelkoineen sekä keskeneräiset opiskelut stressasivat jatkuvasti. Univelan ja vauvakilojen karistaminen rankalla liikunnalla sekä hormonaalinen ehkäisy johtivat siihen, että koin elämässäni toistamiseen tuon erikoisen kohtauksen, jonka jälkeen olin entistä enemmän aivosumussa.

Aivosumua on vaikea selittää sellaiselle, joka ei sitä ole kokenut. Luin joskus mielestäni hyvän kuvauksen aivosumusta, jossa sanottiin, että ”aivosumu on sitä, että näkee maitopurkin kaatuvan pöydällä, mutta ei ymmärrä tai pysty tekemään asialle mitään”. Viestintä aivojen ja käsien välillä ei toimi eikä silmistä lähtevä viesti tavoita aivoja tavallisella nopeudella. Erityisen pelottavaksi olen kokenut tämän oireen liikenteessä. Oli aikoja, jolloin en suostunut ajamaan autoa, sillä pelkäsin ajavani reaktiokyvyn puutteen takia jonkun päälle. Edelleen ahdistun, jos joudun ajamaan esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyssä kaupungissa.

Koska kuntoni oli niin huono, kävin yhteensä ainakin kymmenellä eri lääkärillä muutaman kuukauden aikana. Koin todella epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua lääkärien puolelta, eikä kukaan uskonut minua. Kaikki tutkimustulokseni ”olivat nätisti viitteissä”, kuten suurin osa lääkäreistä totesi. Oma olotilani ei tuntunut kiinnostavan lääkäreitä mitenkään, suurin osa ehdotti masennuslääkkeitä ja yksi jopa sanoi suoraan, että olen luulosairas. Sain lopulta eräältä lääkäriltä Thyroxinin kokeiluun, sillä kaikki oireeni viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aloitin Thyroxinin ja kuntoni romahti totaalisesti. Lopulta makasin sängyllä, en jaksanut hengittää ja pelkäsin kuolevani. Iltaisin näin katon rajasta hyökkääviä mustia hahmoja ja itkin, sillä pelkäsin vauvani jäävän ilman äitiään.

Myöhemmin selvisi, että Thyroxin oli todennäköisesti aiheuttanut minulle rT3-dominanssin, jossa Thyroxinin sisältämästä T4-hormonista syntyy liikaa inaktiivista T3-hormonia aktiivisen T3 hormonin sijaan. Funktionaalinen lääkärini totesi, että ”olin saanut käänteisen lottovoiton”.  Oikea lottovoitto minulle oli kuitenkin se, että olin onnistunut löytämään todella viisaan ja ymmärtäväisen funktionaalisen lääkärin, joka halusi oikeasti auttaa minua. Teimme valtavasti testejä, joissa paljastui rT3-dominanssin lisäksi DIO2 -geenivirhe, rauta-anemia, matalahko B12-vitamiini, matala kortisoli, estrogeenin puute, DHEA-hormonin puute, matalat kilpirauhashormonit sekä eräitä hivenainepuutoksia. Myös suoliston todettiin olevan huonossa kunnossa. Minulle tehtiin T3-hormonin avulla ”clearance”, jossa elimistöstä poistui ylimääräinen inaktiivinen T3-hormoni. Sen jälkeen tuntui, kuin joku olisi ottanut käsijarrun pois päältä kropassani. Ensimmäistä kertaa vuosiin tunsin olevani edes vähän entiselläni. T3-hormoni ei kuitenkaan sopinut minulle yksinään hoitomuodoksi ja sen rinnalle aloitettiin kilpirauhasen eläinperäinen lääkekorvaushoito. Tämä yhdistelmä on sopinut itselleni parhaiten.

Tie parempaan oloon

Tästä lähti liikkeelle aktiivinen parantumiseni. Etsin tietoa tilastani, aloin hoitaa ravintopuutoksia ja kuunnella kehoani. Tutustuin joogaan sekä TRE-stressinpurkumenetelmään, jota käytän vieläkin, kun elämä tuntuu olevan liian stressaavaa. Se on tehokas, mutta samalla lempeä stressin poistaja sekä kipeiden hartioiden parantaja, josta kärsin kroonisesti. Ostin myös mehulingon ja aloin tekemään vitamiinirikkaita kasvismehuja. Edelleen juon joka aamu kasvismehun ja väitän sen olevan yksi elimistöni tärkeimmistä terveyden lähteistä.

Yli vuoden ajan olin kotona, tekemättä mitään. Lapseni kävi osa-aikaisesti päivähoidossa ja sen ajan hoidin itseäni. Tein kivoja asioita, rentouduin ja sain vain olla. Minulla on elämässäni käynyt niin hyvin, että löysin vierelleni miehen, joka on ymmärtänyt sairauttani ja tarvettani parantua rauhassa. Vaikka meillä oli tiukkaa taloudellisesti, pystyin ottamaan tuon ajan ilman mitään velvoitteita, jotta sain rauhassa parantaa itseäni. Tässä vaiheessa olin jo ymmärtänyt, että kaiken sairastumiseni takana on ollut stressi, loppuun palaminen eli burn out. En ole varma, eikä sitä kukaan osaa sanoa, onko minulla todella kilpirauhasen vajaatoiminta, vai onko burn out ollut kilpirauhasarvojeni laskun takana. Aikoinaan Thyroxinin saadessani kilpirauhasarvoni olivat 0,9 yksikköä viitteen alarajan yläpuolella. Eli tavallisten lääkäreiden mukaan minulla ei ollut kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaikka arvo olikin todella huono.

Miten olen parantanut itseäni

Olen saanut itseni parempaan kuntoon kilpirauhaslääkkeen avulla, sekä muuttamalla itse elämääni viimeisten vuosien aikana. Tärkeimpinä asioina stressin välttämisen lisäksi ovat säännölliset elämäntavat, kuten aikaisin nukkumaan meno sekä riittävä lepo ja uni, alkoholin välttäminen, kahvin juonnin lopettaminen, stressaavien ihmissuhteiden lopettaminen, itsensä hyväksyminen, oppiminen sanomaan ”EI”, kun elämä on liian hektistä sekä ravintorikas ruokavalio.

Minulle gluteeniton ruokavalio on ainoa vaihtoehto, sillä reagoin varsinkin vehnään. Viime aikoina olen myös siirtynyt kasvisruokavalioon, jonka olen huomannut parantavan oloani entisestään. Olen jättänyt pois myös kaiken teollisen sekä maitotuotteet. Pyrin syömään paljon erilaisia salaatteja ja papuja sekä marjoja ja juureksia.  Gluteeniton kasvisruokavalio yhdessä kasvismehujen kanssa on antanut energiaa ja vähentänyt aivosumuani merkittävästi. Varsinkin iltapäivän ”sumu ja väsymyskohtauksiin” ne ovat auttaneet paljon.

Mehulinkoon heitän yleensä porkkanaa, lehtikaalia, selleriä, pinaattia ja inkivääriä tai mitä ikinä jääkaapista löytyykään. Kasvismehujen säännöllistä juomista aloittaessani huomasin ensimmäiseksi, että mielialani kohentui huomattavasti. Minusta tuli siis oikeasti onnellisempi ihminen pelkästään juomalla kasviksia. Se on mielestäni ollut huikea asia. Uskon, että kasvismehut ovat hyväksi elimistölleni, sillä niistä saan tärkeät ravitsemusaineet helposti suolistossa imeytyvässä muodossa. Hektisessä lapsiperhearjessa huomaan heti, jos kiireisenä päivänä olen skipannut terveelliset välipalat ja sortunut syömään vain gluteenitonta leipää ja makaronia.

Tärkeää parantumiselleni on ollut toki myös se, että rinnallani on ollut ihminen, joka on jaksanut tukea ja kuunnella minua ja antanut minun rauhassa parantaa itseäni. Koen, että terveet ja rakastavat ihmissuhteet vaikuttavat kokonaisterveyteemme paljon enemmän, kuin osaammekaan arvioida. Täysin entiselleni en ehkä koskaan enää tule, mutta tällä hetkellä pystyn käymään täysipäiväisesti töissä sekä nauttimaan elämästäni juuri tällaisena, kuin se on.

Mitkä asiat sinä koet parantavan terveyttäsi?

Onko ravintoterapiasta apua kilpirauhasen vajaatoiminnassa?

Sain vuoden 2016 loppuvuodesta suoritettua kaikki ravintoterapeutin opinnot Terveysopisto Saluksesta. "Pakollisten" opintojen rinnalla olen myös neljä viimeistä vuotta jatkuvasti käynyt myös täydennyskoulutuksissa. Olen ahminut tietoa. Loppuvuodesta alkukesään ahersin diplomitöiden parissa. Sain tietää että diplomityöni on hyväksytty. Nyt sitten vain odottelen että opiston työntekijät palailevat kesälomilta, jotta saisin oikein viralliset paperit ja voisin nimittää itseäni diplomiravintoterapeutiksi. Siksi puhun tässä kirjoituksessa jo ravintoterapiasta ravintoneuvonnan sijaan.

Hiljattain minulta kysyttiin, että olenko ihan oikeasti osannut auttaa kilpirauhaspotilaita. Koska olen itse kilpirauhaspotilas ja sekä oman tilanteeni, että myöskin kasvaneen kiinnostukseni vuoksi olen perehtynyt aiheeseen. Siksi melkoinen osa asiakaskuntaani on kilpirauhaspotilaita. Tarve tuntuu olevan ihan valtava kilpirauhaspotilaiden saada apua itselleen. Tämä näkyy myös vertaistuessa sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Melkoinen osa kilpirauhaspotilaita eivät ole tyytyväisiä lääkäriltä saamaansa hoitoon. Lääkitysten kanssa on isoja ongelmia. Millähän lääkärit saisi ymmärtämään, että he tarvitsevat lisää käytännön osaamista ja syvällisempää ymmärtämystä auttaakseen kilpirauhaspotilaita entistä paremmin?

Olen minä pystynyt auttamaan kilpirauhaspotilaita. Toisia enemmän, toisia vähemmän. Joskus kun tilanne on hankala, mikä tahansa pienikin edistyminen voi parantaa olennaisesti elämänlaatua. Joskus olen voinut auttaa ihan uskomattoman paljonkin. Silloin tuntuu että ihan pakahtuu onnesta toisten puolesta. Joskus on löytynyt juuri se olennainen asia, jonka avulla asiakkaani on päässyt eteenpäin. Pikkuisen kuivailen välillä poskia kun silmäkulmat oudosti alkavat hikoilemaan kun asiakas kertoo edistymisestään. Hän on kuitenkin itse arkensa sankari, joka on niitä tarvittavia asioita tehnyt, jotka ovat johtaneet tuloksiin. Minä olen auttaja ja rinnallakulkija.

Mikä sitten on olennaista jos on kilpirauhasen vajaatoiminta?

Syy:

On olemassa eri syitä vajaatoiminnalle. Joillain kilpirauhanen puuttuu synnynnäisesti tai on jouduttu kirurgisesti poistamaan, joillain kyse on autoimmuunisairauden mukanaan tuomasta vajaatoiminnasta, jollain on ensin ollut liikatoiminta joka kilpirauhasen poiston tai kilpirauhasen radiojodin tai muun tuhoutumisen vuoksi on johtanut lopulta vajaatoimintaan. Jollain syy voi olla vaikkapa jodin puute tai esimerkiksi aivolisäkkeen kasvain tai vaurio. Jollain kilpirauhasessa tai sen hormonituotannossa ei sinänsä ole vikaa, mutta kehon muut epätasapainotilat ovat johtaneet siihen että vajaatoiminta ilmenee solutasolla vaikka hormonimäärät veressä olisivat normaalit tai vain hieman pielessä. Monilla syyt ovat moninaiset eikä ole harvinaista että samalla ihmisellä vajaatoimintaan on vaikuttamassa useakin eri syy. Kirjassa "Why do I still have hypothyroid symptoms" esitellään 22 erilaista kilpirauhasen vajaatoimintaa. Usein syihin liittyy jollakin tavalla epätasapainossa oleva immuniteetti, johon mm. ravitsemuksella ja suoliston tilalla on suuri merkitys.

Lääkitykset:

En ole lääkäri enkä voi säätää ihmisten puolesta hänen lääkityksiään. Siksi teenkin aina selväksi että voin esittää mielipiteeni tai arvailuja, mutta se ei tarkoita että antaisin jonkin hoitosuosituksen. En diagnosoi enkä tietenkään kirjoita reseptejä. Tosiasia on kuitenkin se, että vääränlainen lääke kilpirauhasen vajaatoimintaan tai virheellinen annostus on tosi yleisiä pullonkauloja sille että voitaisiin ja jaksettaisiin paremmin. Suomi on täynnä vajaa- ja virhelääkittyjä kilpirauhasen vajaatoimintaa potevia. Monille on lääkäri sanonut että arvot on normaalit, joten lääkitys on kunnossa eikä sun oireet voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Moni uskoo kyseenalaistamatta mitä lääkäri sanoo ja silti kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat läsnä täysimääräisinä. Jos mietit omaa lääkitystäsi, niin etsipä käsiisi kilpirauhasen vajaatoiminnan oirelistaa vaikka googlaamalla netistä tai lukemalla lääkärikirjasta. Etsi tietoa useasta lähteestä, sillä yksittäisen lähteen tiedot voivat olla puutteelliset. Onko sinulla vielä selviä merkkejä kilpirauhasen vajaatoiminnasta vaikka lääkärin mielestä laboratoriokokeiden perusteella kaikki on ok?

Lääkityksiä on olemassa erilaisia Thyroxinin lisäksi. Thyroxin on synteettisät T4-hormonia. T4-hormoni eli tyroksiini ei ole kuitenkaan aktiivinen kilpirauhashormoni. Sen tulee muuntua T3-hormoniksi eli trijodityroniiniksi. Kaikilla tämä muunto ei ole kovin tehokasta. Siksi merkittävä osa potilaista jää oireisiksi pelkällä Thyroxinilla, vaikka heille usein uskotellaankin että heidän lääkityksensä on ok. Eläinperäiset kilpirauhasvalmisteet on valmistettu sian kilpirauhasesta ja ne sisältävät kaikkia kilpirauhashormoneja. Monet ovat erittäin tyytyväisiä eläinperäisiin valmisteisiin. Saatavilla on myös synteettistä T3-hormonia eli aktiivista kilpirauhashormonia, jota yhdistetään usein Thyroxiniin. Ne harvat lääkärit jotka sitä ymmärtävät ja uskaltavat työssään käyttää, yleensä valitettavasti annostelevat sitä riittämättömästi. Monilla toimii parhaiten lääkitys, jossa T3-hormonin osuus on melko suurikin, ei vain esim. viidesosa verrattuna Thyroxiniin vaan jopa niin että Thyroxinia on mikrogrammamääräisesti pienempi osuus kuin T3-hormonia. Jotkut voivat selvästi parhaiten pelkällä T3-hormonilla.

Muita kuin Thyroxinia on nykyään perin vaikea saada Suomesta. Tämä johtuu typerästä ajojahdista ja asenneongelmista, joista olen kirjoittanut tässä blogissa paljonkin. Kirjoitukset löytyvät sivupalkin sanahausta: kilpirauhaskiista.

Jos lääkitys on kovin pielessä, voi olla että ravintoterapeuttiset keinot auttavat vain rajatusti, mutta toisinaan ne auttavat silti merkittävästi.

Minulla on myös asiakkaita, jotka eivät halua lääkitystä, ainaaan ennenkuin ovat ensin kokeilleet auttaako muunlainen hoito. Kaikilla ei ole niin vakava tilanne että he tarvitsisivat lääkityksen välttämättä heti. Monilla kilpirauhasarvot eivät ole olleet laboratoriotesteissä niin pielessä että he edes olisivat saaneet lääkityksen. Lääkitystä eivät lääkärit määrää aina silloinkaan kun sille oikeasti olisi tarvetta. Toisinaan se lääkitys lopulta tarvitaan, mutta ilahduttavan usein kun ongelmiin on saatu puututtua riittävän ajoissa, ei olekaan ollut myöhäistä korjata tilannetta kokonaisvaltaisella hoidolla. On ihan loogista, että jos vajaatoiminta johtuu jodin puutoksesta, pitää ihmisen saada tarpeeksi jodia ja todennäköisesti on silloin myös muita ravintopuutoksia. Jodin kanssa olisi tärkeä aina ottaa myös seleeniä. Jos vajaatoiminta johtuu autoimmuunitulehduksesta kilpirauhasessa, sitä on saatu hillittyä mm. funktionaalisen lääketieteen keinoin ja ruokavaliona toimivat silloin erityisen hyvin paleoottiset ratkaisut. Erilaisista rasitus- ja sairaudentiloista johtuvissa kudostason kilpirauhashormonien häiriöissä (Non thyroidal illness) on tietenkin tärkeää pyrkiä selvittämään taustasyyt ja hoitamaan niitä kuntoon.

Kokonaisuus:

Itselläkin kesti pitkään alkaa hahmottamaan että kyse on AINA muustakin kuin kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Jos vajaatoiminta on päässyt kehittymään tai jos sen hoidon kanssa on ongelmia, kehossa on jo meneillään hyvin paljon kaikkea muutakin. Ei tule hoitaa kilpirauhasta, vaan tulee hoitaa ihmistä. Tähän sisältyy myös henkisen aspektin huomioiminen ja mm. stressinaiheiden ja stressinsietokyvyn tarkasteleminen. Ravintoterapian ydin on siinä että yksilöllisellä tavalla löydetään ne kohdat, joissa elimistöllä on epätasapainotilaa ja pyritään ravintoterapeuttisin keinoin saattamaan niitä tasapainoon. Kun elimistöä vähän autetaan, sillä on uskomattomia kykyjä lähteä tasapainottamaan ja parantamaan itseään.

Tarina voi vaikka olla sellainen, että ensin syötiin aikuisuuteen asti gluteenia ja maitoa, vaikka ne eivät sovi. Oireita vain ei ole osattu yhdistää gluteeniin ja maitoon ja ne ovat voineet hiipiä niin hiljaa että syyksi on arvioitu jotakin muuta tai sitten on vain ajateltu että "olen tällainen, ei sille mitään voi". On voinut ilmetä myös esimerkiksi jokin infektio, raju järkyty, stressi tai mielipahan aihe, jonka jälkeen kilpirauhasen vajaatoimintaoireet ovat ilmaantuneet.

Kun on kilpirauhasen vajaatoiminta, tärkeitä kysymyksiä ovat mm: Mitä muuta on meneillään, mitä muita sairaudentiloja on todettu, mitä kaikkea elämässäsi on tapahtunut ja mitä kaikkea oli meneillään juuri silloin kun vajaatoiminta on diagnosoitu tai kun oireet pahenivat.

Ravintoterapiaan sitoutuminen ja toimiva vuorovaikutus:

Suurin osa asiakkaistani on oikein hyvin sitoutuneita ravintoterapiaan ja ovat valmiita ottamaan vastaan neuvojani. He myös kyselevät tarvittaessa lisää jos eivät ole vielä jotakin asiaa oikein ymmärtäneet ja he kertovat myös rehellisesti jos joku homma mättää tai ei ole onnistunut tai toiminut. Parhaimmillaan yhteistyö sujuu hyvässä hengessä, hyvällä kommunikaatiolla ja voidaan yhdessä sekä itkeä takapakkeja, että iloita edistymisistä.

Joillain voi olla kuitenkin etukäteen jokin mielikuva siitä miten ravintoterapia tullaan toteuttamaan. Saattaa tulla yllätyksenä, että usein lähdetäänkin liikkeelle vähän erilaisista asioista kuin mihin oltiin henkisesti varauduttu. Ei siis välttämättä vaan neuvota jotain tiettyä ruokavaliota ja rakenneta ravintolisäohjelmaa eikä terapeutti välttämättä suosittelekaan juuri sitä funktionaalisen lääketieteen testiä heti tehtäväksi, jota asiakas oli ajatellut. Vaikka terapeutti perustelisikin suosituksiaan, voi joskus olla hankala hyväksyä terapeutin kaavailemaa suunnitelmaa.

Kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla ravintoterapiassa ovat usein keskeisinä teemoina aluksi ruoansulatuksen tukeminen, ruokavalion viilaus yksilölliseksi ja suoliston tasapainottaminen. Lähdetään usein liikkeelle myös siitä että ihan ensisijaisia tavoitteita on ravintopuutosten korjaaminen. Muuta optimoimista nähdään usein parhaiten tehdä kun näitä tiettyjä perusasioita on ensin saatettu paremmalle tolalle. Ei ole harvinaista että olo virkistyy jo melkoisesti siitä että aletaan juomaan enemmän vettä ja lisäämään kasviksia ja marjoja ruokavalioon. Päähäiritsijät ruokavaliossa ovat usein viljat, varsinkin gluteeniviljat ja maitotuotteet.

Ei ole aina varauduttu ja valmistauduttu siihen että tarvitaan hieman opettelemista, miettimistä, sopeutumista ja jopa kurinalaisuutta kun lähdetään kokeilemaan muutoksia ravintoon ja toteuttamaan erilaisia ravintolisäohjelmia. On olemassa sanonta: vain otettu lääke auttaa. Aivan hyvin voitaisiin sanoa, että vain noudatettu neuvo auttaa. Jos ei ole valmis näkemään yhtään vaivaa, ei ravintoterapia silloin voi toimia.

Voi myös olla pelkoja: Mitä jos en onnistukaan tässä, jos tämä onkin minulle liian vaikeaa. Peloista ja huolenaiheista kannattaa kertoa, jotta voit saada tukea terapeutiltasi. Sitä varten hän on olemassa, että neuvoo, auttaa ja tukee. Jotkut haluavat perua seuraavan ajan jos heistä tuntuu etteivät he ole onnistuneet vaan juttu on mennyt pieleen tai jos tuntuu että motivaatio on kateissa. Juuri silloin pitääkin keskustella terapeutin kanssa, jotta voi saada taas neuvoa, tukea ja kannustusta. Neuvo voi olla vaikkapa yksinkertaisuudessaan se, että "sovitaan nyt, että tämän meidän Skype-palaverin jälkeen haet heti kauppakassin ja menet sinne kauppaan ja ostat sieltä jotain herkullista sun terveyttä hellivää hyvää ruokaa ja laitat siitä itselles lounaan. Näin saat onnistumisen kokemuksen ja motivaatiosi kasvaa ja myös huomaat että kyllä sinä pystyt tähän. Jätät nyt vaan ne keksit sinne kauppaan muiden turmioksi!"

Joskus asiakkaalla saattaa olla käsitys, että funktionaalinen lääketiede tai ravintoterapia ei ole toiminut, mutta todellisuudessa ei ehkä ole kommunikoitu riittävästi ja riittävän rehellisesti tai ei ole noudatettu neuvoja. Ainahan ei voi etukäteen tietää että kenties jokin keino ei sovellu tai jokin tuote sovi. Tällaisissa tilanteissa pitää keskustella terapeutin kanssa, jotta voidaan tarvittaessa säätää asioita kohdilleen tai muuttaa suunnitelmaa lennosta. On myös hyvä rehellisesti sanoa jos ei ole pystynyt noudattamaan joitain neuvoja. Silloin voidaan miettiä pitäisikö muutoksia tehdä hitaammassa tahdissa vai onko tilanne sellainen ettei ravintoterapialla oikein päästä eteenpäin juuri tällä hetkellä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikka se, että onkin niin huonossa kunnossa eikä saa tarpeeksi apua ja tukea että pystyisi esimerkiksi kokeilemaan tietynlaista ruokavaliota tai toteuttamaan ravintolisäohjelmaa.

Kun on syntynyt avoin ja luottamuksellinen yhteys asiakkaan kanssa ja hommat on saatu hyvin pyörimään, yleensä on saatu aivan erinomaisia tuloksia. Tunteista ja fiiliksistäkin on tärkeä puhua ja myöskin pidän sitä todella tärkeänä, että ohjeet joita annan ovat riittävän käytännönläheisiä ja konkreettisia. On myös tärkeä ohjata asiakasta tarvittaessa muille auttajille kuten lääkärille tai vaikkapa kiropraktikolle tai psykofyysisen fysioterapeutin luo. Joskus kollegalla voi olla käytössään jokin hyvä mittaustapa, josta arvelen asiakkaan hyötyvän. Silloin suosittelen kollegallani käymistä.

Ylipäätään kun pidän mielessä johtoajatuksena: "Miten tuota ihmistä voin parhaiten juuri nyt auttaa", se on vienyt pitkälle. Konkreettiset hyödyt niissä ongelmissa, joihin asiakas on tullut hakemaan minulta apua on tietenkin tärkeät, mutta olen myös havainnut miten tärkeää ihmisille on myös kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä että joku ymmärtää heitä. Kilpirauhaspotilas on usein saanut kokea olevansa väärinymmärretty ja aivan yksin.

Millä tavalla sitten ravintoterapia kilpirauhasen vajaatoiminnassa auttaa?

Se auttaa usein kokonaisuuteen. Ihminen ei ole välttämättä tietoinen että kaikki hänen oireensa eivät liity vain vajaatoimintaan vaan myös mm. inflammaatioon eli elimistön hiljaiseen tulehdukseen, virheravitsemukseen, raudanpuutoksiin ja muihin ravintopuutoksiin, muihin hormoniepätasapainotiloihin kärkipäissä sokeriaineenvaihduntaan liittyvä hormonitoiminta, stressihormonit ja sukuhormonit.

Jos solut eivät toimi kunnolla johtuen mm. virheravitsemuksesta, inflammaatiosta ja ravintopuutoksista, kilpirauhashormonitkaan eivät toimi niissä kunnolla. Joskus taustalta voi lopulta löytyä myös muita merkittäviä terveyteen vaikuttavia seikkoja kuten sairauksia joita ei ole vielä diagnosoitu. Olen usein suositellut että asiakas menisi lääkäriin kun näen että hänen oirekokonaisuutensa voi viitata johonkin sairauteen.

Kokonaisuus on usein kuin palapelin kokoamista. Elimistön toimintojen tukeminen ravintoterapeuttisin keinoin ja mm. suoliston tukeminen voivat vaikuttaa myös siihen miten hyvin kilpirauhaspotilaan keho pystyy muuntamaan varastohormoni T4:stä aktiivista T3-hormonia. Tällä on todella iso merkitys vointiin.

Olemme sitä mitä syömme, tai oikeastaan mitä imeytämme. Ravinnolla on tärkeä merkitys kehon kaikkiin toimintoihin, myös hormonitoimintaan ja kilpirauhasen hormonien toimintaan.