Teemu Syrjälä: Miksi mies pakenee luolaansa

kuva: Samuel Glassar

blogistin alustus:

Tämänkertainen vieraileva kirjoittaja on pian ilmestyvän kirjan: "Elinvoimaisen miehen kirja" kirjoittaja Teemu Syrjälä. Saamme siis väkevää, viisasta ja elinvoimaista miesnäkökulmaa tähän blogiin.

Miksi aihe sopii tähän blogiin? Siksi että se miten sinut me olemme itsemme kanssa suhteessa sukupuoli-identiteettiimme ja se miten hyvin kykenemme ymmärtämään kumppaniamme ja esimerkiksi vastakkaista sukupuolta ja miten hyvin kommunikoimme toistemme kanssa, vaikuttaa suuresti hyvinvointiimme ja terveyteemme. Siinä missä toimivat, lämpimät, ymmärtävät ja riittävän ilmavat ihmissuhteet voivat olla iso voimanlähde niin terveydessä kuin sairaudessa, sairaat, ummehtuneet, riitaisat ihmissuhteet, joista puuttuu ymmärrys ja tuki voivat rampauttaa meitä henkisesti ja vetää meidät tyhjiin ilosta ja energiasta.

Päivääkään en itse ole ollut mies, mutta ympäristöäni tarkkailemalla ja miesten kanssa kommunikoituani olen havainnut, että mies, joka saa tuntea olevansa tarpeellinen ja hyväksytty, joka saa rauhassa tehdä omia tärkeitä asioitaan ja joka on sinut miehisyytensä kanssa kukoistaa. Mies joka ei saa rauhassa olla mies ja jolle koko ajan nalkutetaan ja jota yritetään koko ajan muuttaa jonkinlaiseksi, jolla ei tunnu olevan tarkoitusta ja päämäärää ja joka ei saa tuntea omaa voimaansa kuihtuu ja masentuu.

Miehen täytyy päästä välillä rauhassa funtsimaan asioita luolaansa. Hän ei tule sieltä pois, jos olet ovella maanittelemassa. Näin Teemu kirjoittaa tässä meille naisille ja miksei miehillekin:

Miksi mies pakenee luolaansa?

Oletko koskaan kokenut tunnetta, että sinulla ja kumppanillasi menee hyvin, kunnes jokin muuttuu salamannopeasti? Mies sulkeutuu, hiljenee, häviää paikalta, joko fyysisesti tai emotionaalisesti, usein molemmin tavoin. Miksi näin tapahtuu ja mitä voimme oppia tästä?

Yleistettynä, mies ja nainen suhtautuvat stressiin eri tavalla. Mies ”taistelee, pakenee tai jäätyy” kun taas nainen haluaa jakaa, kontaktoitua ja tuntea emotionaalista turvaa. Roolit voivat olla (ja usein nykyaikana ovatkin) myös toisinpäin. Useiden miesten tapa reagoida stressiin on sulkeutua, tarkastella asiaa, peilata, pohti ja etsiä ongelmaan ratkaisua. Kun mies haluaa mennä luolaan, onko hänen hyvä antaa vain mennä? Vai pitäisikö häntä auttaa?

Hyvä ymmärtää miksi mies pakenee ja sulkeutuu

• Se on aikaa latautua.
• Se rauhoittaa ja tasapainottaa, täten myös vahvistaa hänen omaa olemistaan. Vetäytyminen tuo mahdollisuuden löytää hänen oman keskuksensa.
• Hyväksy ja anna hänen mennä.
• Kyse ei ole toisen ihmisen tai ihmissuhteen väheksymisestä.
• Minkään ei tarvitse olla ”vialla” tai ”huonosti”, kun mies tarvitsee omaa aikaa. Usein kuitenkin jokin stressaava tilanne voi luoda tarpeen vetäytymiseen.
• Häntä ei tarvitse auttaa tai tehdä onnelliseksi (pienemmissä tilanteissa siis, järjen käyttö on sallittua).
• Mikäli mies on uupunut, todennäköistä on, että hänen testosteroninsa on korvaantunut estrogeenillä (aromataasi). Mikäli tätä jatkuu pitkään on seurauksena ylipaino ja valittava ukko! Vetäytyminen auttaa kuormituksen vähentämisessä, auttaen testosteronia jälleen palautumaan. Tämän vuoksi useat miehet tykkäävät katsoa tv:tä, lukea lehteä tai nykyään meditoida ja tehdä omia projektejaan. Tämä ei tarkoita tietenkään pelkkää vetäytymistä tai omia puuhasteluja. Tunnistatko onko kyseessä todellinen tarve (usein muutamista tunneista korkeintaan muutamaan päivään) vai jatkuvaa laiskottelua, joka ei palvele kumpaakaan?

Miksi mies sulkeutuu? Tähän kysymykseen on monta syytä, mutta näkisin että nämä ovat yleisesti taustalla:

• Hän kokee väheksyntää läheisessä ihmissuhteessa.
• Hän kokee ”tarpeettomuutta”, eli häntä ei tarvita mihinkään.
• Hän on ylikuormittunut ja kaipaa nollausta (minkä hiljaisuus usein tuo miehelle).
• Hän on peloissaan. Varsinkin läheisessä ihmissuhteessa vetäydymme silloin kun pelkäämme ihmissuhteemme puolesta. Varsinkin silloin kun kumppani tuo jollain tasolla ilmi epävarmuutensa miestä kohtaan esille.
• Häntä loukataan epäsuorasti, viittaamalla esim. siihen mitä asioita on vielä tekemättä. Vaikka tarkoitus sanomisessa olisi hyvä, se voi hukkua tunteisiin.

Usein asiat ovat pieniä, mutta miehet ovat yllättävän herkkiä otuksia, varsinkin silloin, kun he ovat avanneet sydämensä. Silloin pienikin asia voi hermostuttaa, koska se avaa vanhoja haavoja, usein lapsuudesta. Näihin usein ylireagoimme, koska hermostomme antaa vanhan ärsykkeen, jonka tunnemme kehossamme. Usein asia liittyy äitisuhteeseemme. Mutta keskitytään nyt tähän hetkeen, mitä voimme tehdä, sekä miehenä että naisena?

kuva: Samuel Glassar

On hyvä ymmärtää, että voimme harjoitella toimintatapojamme. Kaiken ei tarvitse olla ennalta määrättyä, kuinka toimimme ja miten reagoimme. Voimme harjoitella (myös miehinä) emotionaalista viisauttamme. Äärimmäisen tärkeää on huomioida meidän keskushermostomme, johon olemme saaneet nuoruudessamme ärsykkeen, jota kannamme mukanamme koko elämän. Tai ainakin siihen asti kunnes asetamme ”käyttöjärjestelmäämme” uuden ohjelman. Käyttöjärjestelmällä tarkoitan meidän koko olemista, erityisesti tässä yhteydessä meidän keskushermoston oppimaa ohjelmointia lapsuudesta. Tämä ”ohjelma” on se sama reagointitapa, jota toteutimme lapsena kun äiti (tai muu läheinen) torui tai neuvoi meitä. Mielellä ymmärrämme, että nykyinen ihmissuhteemme ei ole vanhempamme mutta hermosto ei tätä eroa näe. Se vain toteuttaa sille opetettua ohjelmaa.

Opettelemalla voimme kasvaa, kehittyä ja luoda myös uudenlaisia tapoja meidän olemiseen, reagointiin ja ennen kaikkea rakastamiseen! Tämä on miehisyyden vallankumous, jota suuri osa ei ole vielä koskaan kokenut! Nyt voimme opetella rakkauden samurai taitoja täysin uudella tavalla. Mutta mistä lähteä liikkeelle?

• Ymmärrä (sekä mies että hänen kumppaninsa), että kyseessä on vain tunnereaktio. Jo tämän sisäistäminen voi olla ison muutoksen mahdollistaja. Me emme ole tunteemme, meillä on tunteita.

• Kysy itseltäsi, mitä tässä tapahtuu, mikä on totta! Usein tapahtumat joita koemme, eivät ole samoja mitä oikeasti tapahtuu! Monesti olen kysynyt kumppanilta, että mitä tarkoitit sanoillasi. Kumppanin selittäessä ymmärrän, että en ymmärtänyt mitään. Olen keksinyt tarinan omassa päässäni (tai hermostossani).

• Päätä jo etukäteen toimintamallisi! Tämä on tärkeää, sillä tunteiden keskellä emme ajattele järkevästi. Tilanteessa on turha enää yrittää miettiä mitään oleellista. On hyvä päättää etukäteen miten toimia, jos puukko iskeytyy liian syvälle. Itselläni on toiminut seuraavat:
  1. Sulje silmät, hengitä syvään ja rentouta keho.
  2. Mikäli homma lähtee lapasesta, mene toiseen huoneeseen, makaa, rentoudu ja toista 1. kohdan toimet.
  3. Ja sitten kun nekään ei auta, niin lähde ulos kävelylle. Usein vahvan hengityksen, puhinan ja mekastamisen kanssa. Tämä on toiminut joka kerta tähän asti. Palaa vasta kun hermosto on rauhoittunut ja aivot saavat jälleen happea ja verta. Selvitä tilanne.

• Yksi merkityksellinen oivallus oli se, kun tajusin, että vetäytymisestä palaa mieluusti, jos on jotain syytä palata. Eli toisin sanoen on merkitys palaamiselle. Mikäli minua tarvitaan, minulla on merkitys eli voin antaa omista superlahjoistani maailmalle. Kuulostaa kornilta, mutta me olemme hassuja otuksia. Me (tai minä ainakin!) haluamme olla sankareita, erityisesti meidän rakkaille. Se on yksi parhaita tuntemuksia kun koen, että olen antanut jotain hyvää, jotain rakkaudellista maailman kauneimmalle otukselle. Nainen jos uskaltaa avata sydämensä, lähestyä pehmeästi, rakastavasti, se sulattaa miehen sydämen erittäin nopeasti. Tämä on tietenkin mahdottoman pelottavaa ja sen takia moni ei sitä käytä, koska mahdollisuus torjumiseen on olemassa. Mutta omassa kokemisessani, kumppanini tätä tehdessä, se on välitön sydämen avaaja. Toki vastuu ei ole pelkästään naisella, myös miehen on tärkeää opetella tätä ja sosiaalisia taitoja. Mutta sanonpa vaan vielä kerran, teillä naisilla on paljon avaimia mitä voisitte käyttää meidän jäyhien sydämien avaamiseen. Riskinsä, mutta hei, elävässä elämässä niitä on aina!

Ennen kuin päästän sinut harjoittelemaan, niin on hyvä muistaa, että kaikki on mahdollista. Me (sekä miehet että naiset) voimme kehittyä rakastamaan syvemmin ja aidommin. Ei ole pakko, mutta kasvaminen on erittäin mahdollista. Useille meistä ei ole annettu järkeviä toimintamalleja, puhumattakaan rakkauden käyttö-opasta. Ne ovat taitoja, joiden eteen meidän pitää työskennellä, jotta opimme niitä käyttämään todellisessa elämässä.

Yllä olevat asiat ovat tietenkin yleistyksiä ja eivät päde kaikkiin tilanteisiin. Oletan että sinä lukijana osaat navigoida omassa elämässäsi tarpeellisiin suuntiin. Mikäli miehesi ainoastaan makaa sohvalla katsoen tv:tä, puhuen sinulle alentavasti ja sabotoiden omaa sekä sinun elämääsi, on todennäköistä että sinulla on poika talossa. Lue lisää pojista ja miehistä TÄÄLTÄ (https://hidastaelamaa.fi/2017/05/nain-pojat-ja-miehet-kayttaytyvat-eri-tavalla-naisia-kohtaan/)

Myöskin ymmärrän hyvin selkeästi sen, että roolisekoittumisen vuoksi myös nainen voi kokea suurta tarvetta luolaansa. Varsinkin nykyajan suurissa vaatimuksissa tämä on erittäin ymmärrettävää. Toivon, että otat tämän tekstin enemmän peilausalustana, kuin ahdasmielisenä ehdottomuutena.

Sinulla, minulla ja meillä on valtavan suuri rakkauspotentiaali käyttämättä. Me voimme oppia valjastamaan joka solumme kokemaan ja vastaanottamaan valtavaa rakkautta. Usein meidän läheiset ihmissuhteemme ovat loistava paikkoja harjoitella hyväksyntää, irti päästämistä ja uusien toimintamallien oppimista. Me olemme suuri rakkauslahja tälle maailmalle. Uskalletaan itsemme loistaa ja annetaan läheisten ihmistemme loistaa myös!

Terveisin
Rakkauden samurai eli
Teemu Syrjälä
www.teemusyrjala.com
Face: Teemu Syrjala
Insta: @teemusyrj

Teemun kirja ”Elinvoimaisen miehen kirja” tulossa Lokakuussa 2017. Kurkkaa kiertue täältä:
https://www.facebook.com/events/309419299531713/

Kurkkaa myös haastattelusarja, jossa myös Nina on ollut mukana:
https://www.facebook.com/pg/Tarkastelussa-Ihminen-819407821424613/videos/?ref=page_internal