tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokavalio, Facebook-sivut

Kirjoitin Suomen Ravintoterapiayhdistyksen blogiin kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien ruokavaliosta:

http://suomenravintoterapia.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminta-ja-ruokavalio/

Minulla on nykyään sivut myös Facebookissa:

https://www.facebook.com/SaineNina/



tiistai 14. maaliskuuta 2017

Valveutuneen ja oma-aloitteisen kilpirauhaspotilaan tarina



”Näytät ihan vajaatoimintaiselle!”, totesi hoitava lääkärini, kun tapasimme ensimmäisen kerran.
Alamäkeni terveyden osalta alkoi täytettyäni 40 vuotta, oikeastaan havahduin tässä vaiheessa siihen, ettei kaikki ole ehkä kunnossa. Olin pikkuhiljaa muuttunut väsyneeksi, palelevaksi, kärttyisäksi ja hiukset pudottavaksi kummajaiseksi, jonka olemusta itsekin välillä ihmettelin. Ajattelin, että onko tämä nyt sitä luonnollista vanhenemista. Energiani oli hiipunut ja tein lähinnä vain välttämättömät ja pakolliset velvoitteeni. Tunsin olevani huono äiti ja vaimo – väsynyt ja stressaantunut tiukkapipo. Omasta mielestäni myös melkoinen luuseri, koska en saanut painoani laskemaan edes tiukalla laihdutuskuurilla, vaikka vastaavilla kuureilla painoni oli pudonnut aiemmin hyvin. Vatsaongelmat ja nivelkivut vaivasivat.  Verensokeri heitteli.  Rytmihäiriöt, jotka olivat alkaneet jo teini-iässä, haittasivat yhä enemmän. Niihin apuna oli beetasalpaaja, joka osaltaan pudotti ennestäänkin matalan pulssini todella alas. En jaksanut juurikaan harrastaa, samoin ennen niin mukavat aamukahvit, lounaat ja muut sosiaaliset tapaamiset aiheuttivat uupumisen. Muistiongelmat häiritsivät – minä, jolla aina oli ollut erinomainen muisti, unohtelin nyt sanoja ja jouduin kehittämään muistini tueksi erilaisia viritelmiä; kännykkä, kalenteri, muistilaput sekä autolla ajaessa navigaattori, minne tahansa ajoinkin. Ehkä oloni ei näkynyt ulospäin?

En ollut tutustunut kilpirauhasen vajaatoimintaan enkä siis epäillyt mitään, ennen kuin lääkärini kyseli oireitani ja halusi testata veriarvoni.  Lääkäriin menin alunperin kamalien kuukautisongelmien takia, tästä alkoivat myös muut tutkimukset.  Ensin seurattiin vain TSH:ta – kun se nousi lääkärini mielestä tarpeeksi korkealle ja vasta-aineet olivat yli rajan, aloitettiin tyroksiinihoito subkliiniseen vajaatoimintaan.  Pilleri päivässä –periaate ei kuitenkaan toiminut minulla, vaan aloitti syöksykierteen alaspäin:  annosnostojen myötä voin vain huonommin, TSH ei laskenut, vapaa T3 pysyi viitteensä alarajalla, vapaa T4 sentään kohosi.  Rytmihäiriöni pahenivat entisestään.  Olo alkoi olla todella kurja!
Tapasin muutaman lääkärin alkutaipaleeni aikana. Kun kysyin ”Mitä voin tehdä parantaakseni oloani?”, sain vastaukseksi ”Et mitään!”. Ruokavalio ja elämäntavat eivät kuulemma voineet vaikuttaa asiaan. Tässä vaiheessa päätin, että otan sitten itse selvää, koska jotainhan minun pitää pystyä tekemään. Hyvänä apuna ja tukena alkutaipaleellani  (tietysti edelleenkin) olivat  Facebook –ryhmät joiden vertaistuesta ja tiedoista olen ikuisesti kiitollinen. Kahlasin läpi aiheeseen liittyviä blogeja, kirjoja sekä aloitin PubMedin systemaattisen lukemisen.  Opin pikkuhiljaa, että on paljonkin mitä voin tehdä ja mitä olisin voinut olla tekemättä aikanaan, kuten monet ketoosi- ja VLCD -dieetit.
Tapaamieni lääkärien joukosta löysin sitten sen ”omani”, avoimen ja kuuntelevan – hieman kokonaisvaltaisemmin hoitavan.  Hän muutti minulla -  testattuaan ensin, että kaikki oli ok maksan, munuaisten ja rautojen suhteen -  tyroksiinit yhdistelmälääkitykseen. Lio-lisä alkoikin auttamaan!  Sydän rauhoittui, mikä oli minulle todellinen yllätys!  Pääsin purkamaan betasalpaajat melko nopeasti lähes nollille.  Mielialani parani myös melkoisesti, niitä hyviä hetkiä alkoi taas löytymään harmaassa arjessa.
Väsymys , vatsavaivat ja fyysinen heikkous silti vaivasivat vielä. Paino ei liikahtanut alaspäin vaikka  söin VHH -tyyppisesti ja  mielestäni terveellisesti. Olin vähentänyt gluteeniviljojen käyttöä vatsaoireiden takia jo vuosien ajan.  Sain oireita käyttämistäni maitotuotteista, tosin jo teininä minulle oli annettu laktoosi-intoleranssi diagnoosi ilman kunnon tutkimuksia.  Ennen radikaaleja muutoksia testautin ruoka-aineyliherkkyydet ja tulos oli shokki – kaikki viljat, gluteeni, maito plus noin 30 muuta ruoka-ainetta antoivat isot lukemat vasta-aineissa.  Aloitin tiukan eliminaatiodieetin, jota osin kadun nyt, koska se oli niin ehdoton ja jonka jälkeen on ollut todella vaikea palauttaa osaa ruoka-aineista takaisin. Jälkiviisaana jättäisin pois vain gluteeniviljat sekä maitotuotteet, jotka olivat minulla myös testien mukaan ne ”pahimmat pahikset”. Palkintona dieetistäni sain kuitenkin enemmän energiaa,  rauhoittuvan vatsan , vähenevät nivelkivut, sekä TPO -vasta-aineiden laskun. Kummalliset ihoärsytykset , kutinat, turvotukset  ja  poskiontelo-ongelmat alkoivat myös poistumaan.
”Vuotavan suolen” -käsitteeseen tutustuin vasta tässä vaiheessa ja sain neuvoja lähinnä vertaistuen ja muutaman blogin kautta, kuinka tukea suolistoa järkevämmin. Probiootit ja glutamiinin otin testaukseen ja niistä on ollut minulle apua.
Lääkäristäni olen onnellinen, olemme päässeet mielestäni siihen vaiheeseen, että teemme yhteistyötä ja hän arvostaa mielipiteitäni sekä tukee ruokavaliomuutoksiani, koska näkee niistä olevan hyötyä. Yhdistelmälääkityksen osalta kohdallani se tarkin mittari ei ole labra-arvot (joita toki testataan säännöllisesti), vaan seuraan ”vanhanaikaisesti ” vitaalejani – aamulämpöä, verenpainetta, pulssia sekä vointiani. Hormoniannokseni ei vastaa yleisiä suosituksia, tyroksiinin osuuden pitää olla melko pieni T4/T3-yhdistelmässä, jotta voisin hyvin.  Olen pari kertaa testannut lääkitykseni alasajoakin mutta huomannut etten pärjää ilman tätä hormonilisää.  Vuosien takaiseen olooni voin sanoa, että tänään voin paljon, paljon paremmin!  

Minulle tärkeitä pointteja parempaan oloon:
- vaikka VHH ruokavalio, niin ei ketoosia ja tarpeeksi kaloreita
- pidän verensokerin tasaisena (rasvaa tarpeeksi, syön melko usein, vältän nopeita hiilareita)
- stressitaso oltava sopiva eli kortisoli-hormoni oikealla tasolla, tuen lisämunuaisia (mm. B5-vit, C-vitamiini, Ashwagandha) ja harrastan rentoutumista/stressinhallintaa (yritän ainakin)
- raudat oltava hyvällä tasolla
- B12-taso oltava ok
- otan kilpirauhaslääkkeet noin tuntia ennen syömistä, yhdessä C-vitamiinin kanssa
- käytän ruoansulatusentsyymejä, betain/pepsin sekä probiootteja vaihdellen
- vältän ruokia, joille yliherkkyys tai jotka ovat tulehdusta aiheuttavia (maidoton, gluteeniton ja lisätty sokeri minimissä)
- sopivaa liikuntaa päivittäin
- tarpeeksi unta (min. 8h)
Kokonaisvaltainen vastuu terveydestäni on minulla itselläni, vaikka toimiva yhteistyö lääkärini kanssa onkin tärkeää. Elämäntapojen ja ruokavalion osuus ovat todella ratkaisevat asiat hyvinvointini kannalta,  toimivan ja sopivan  kilpirauhaslääkityksen ollessa tärkeänä osatekijänä.  Olen ehdoton ruokavalioni suhteen enkä tunne, että siitä aiheutuisi minulle ylimääräistä stressiä.  Pientä tervettä itsekkyyttä, jollei muuta; sen olen oppinut tällä taipaleellani.  Kärsivällisyyttä  myös, pienillä askeleilla parempaan oloon  ja huonon päivän sattuessa uskon siihen, että huominen on parempi.  Oloni ja vointini heijastuu koko perheeni hyvinvointiin, ihan varmasti!  ”Äiti, kiva kun sä et ole äkäinen meille!”

Kirjoittaja haluaa pysyä anonyyminä.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Essure-sterilisointimenetelmä vaarallinen, välittävätkö viranomaiset ja lääkärit?




Naisen terveydellä ei ole arvoa, mutta hintalappu sillä on








Erilaiset ehkäisymenetelmät ovat jälleen tapetilla. Saimme vastikään lukea uutisista, että miesten ehkäisypillerin tutkimukset oli keskeytetty, koska osa tutkittavista sai oireita- juuri samoja, mistä naiset ovat kärsineet jo kohta seitsemän vuosikymmenen ajan. (Linkki uutiseen http://edition.cnn.com/2016/10/30/health/male-birth-control/). Ensimmäistä kertaa maailmassa naisen kehittämä älypuhelinsovellus on hyväksytty viralliseksi ehkäisymenetelmäksi. http://nordic.businessinsider.com/swedish-nuclear-physicist-just-got-the-worlds-first-approved-birth-control-app-2017-2/






Päätös siitä, ettet halua enää lapsia tai et halua ollenkaan lapsia saattaa tulla raastavalla tavalla kalliiksi eikä rahallisessa mielessä vaan elämänlaadun ja terveyden kannalta. Päivänpolttavin uutinen joka puolella maailmaa on Bayerin markkinoima Essure-sterilisaatiomenetelmä. Toimenpiteessä molempiin munatorviin asetetaan kierteinen implantti emättimen kautta tähystäen. Toimenpiteen tekee gynekologi vastaanotollaan. Implantin uloin pinta on kierteinen nikkeli-titaanikela, jonka sisällä on polyetyleeniterflaattikuidun sisälle kääritty ruostumaton teräsydin. Toimenpide tehdään kipulääkityksen ja paikallispuudutteen kanssa, eikä naista tarvitse nukuttaa.

Asentamisen jälkeen ulompi kela laajentuu ja ankkuroituu munatorveen. Sen ytimen kuidut ja teräs vaikuttavat munatorven kudokseen aiheuttaen sen kasvamisen kelan ympärille. Kolmen kuukauden aikana kasvanut kudos tukkii munatorven ja estää siittiöiden pääsyn hedelmöittämään munasolua. Kolmen kuukauden ajan naisen on käytettävä muuta ehkäisyä, ja munatorvien tukkeutuminen on varmistettava ultraäänitutkimuksella lääkärin vastaanotolla.

Naisen elimistöön asennetaan siis allergisoivaa metallia sisältävä laite, joka aiheuttaa inflammaation. reaktion, joka elimistössä riehuessaan aiheuttaa vakavia terveysongelmia, jopa täydellisen terveyden menetyksen.



Menetelmä on valmistajansa mukaan turvallinen, mutta haittailmoitusten valtava määrä kertoo karua kieltään. USA:ssa laite on saanut pakollisen varoituksen, ”Black Box Warning”-merkinnän, joka kertoo siitä, että laitteen asentaminen voi aiheuttaa pysyviä vammoja. Kanadassa terveysviranomaiset varoittavat laitteesta. Brasilia on kieltänyt laitteen kokonaan.



Tällä hetkellä Euroopan unionissa on käynnissä koko EU:n laajuinen turvallisuusselvitys Essuren haitoista. Suomessa asiaan on puututtu vain Valviran ”paimenkirjeellä” sairaanhoitopiirien ylilääkäreille. Siinä todetaan, että haittoja on, ja niistä tulisi kertoa asiakkaalle.



Naisten kertomukset Essuresta ovat kammottavaa kuultavaa. Asennusvaiheessa mitään muita vaihtoehtoja ei ole edes annettu, ja mikäli nainen ei suostu Essureen, hänet on poistettu sterilisaatiojonosta. Lääkärit jättävät toistuvasti kertomatta mistään haittavaikutuksista tai siitä, että poisto vaatii leikkauksen. Mainitsematta jää myös se, että tämä sterilisaatiomenetelmä ei takaa steriliteettiä. Asennus voi mennä jo lähtökohtaisesti vikaan, niin että mikroimplantti puhkoo munatorven tai päätyy vatsaonteloon.

Tyypillinen kuvasarja Essure-uhrista. Vatsa ennen ja jälkeen
operaation, jossa on jouduttu poistamaan kohtu ja
munatorvet essuren poistamiseksi kehosta sen jälkeen kun
naisen terveys on romahtanut Essure-sterilisaation vuoksi.
Haittavaikutukset ovat täysin invalidisoivia- joka puolelle leviävä faskioiden tulehdustila, joka estää kivuttoman liikkumisen ja kävelyn- nikkeliallergian aikaansaamat märkivät ja verestävät ihottumat- hiusten ja hampaiden tuhoutuminen- vatsan äärimmäinen ja kivulias turpoaminen- äärimmäinen väsymys, joka estää työnteon- kuukautisongelmat ja hallitsematon vuoto. Jopa autoimmuunisairaudet ovat puhjenneet Essuren aiheuttaman kokonaisvaltaisen elimistön tulehtumisen seurauksena.



Essuret voi poistaa turvallisesti vain niin, että ne ovat niitä ympäröivän kudoksen sisällä. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten isoa leikkausta, jossa poistetaan kohtu ja munatorvet. Bayerin ”polikliinisena toimenpiteenä” markkinoima helppo sterilisaatiomenetelmä vie naisen yhä useammin vastentahtoisesti leikkauspöydälle. Suomessa haittailmoituksia on tullut jo pelkästään viimeisen 3 kuukauden aikana 17 kappaletta http://yle.fi/uutiset/3-9488642. Ajattelepa tilannetta, jossa Yle uutisoisi, että seitsemältätoista mieheltä on poistettu kivekset ja penis uuden ehkäisyvalmisteen vuoksi? Olisiko reaktio isompi?



Vaikka onnistunut poisto useimmiten lopettaa haittaoireet ja nainen kuntoutuu jälleen työkykyiseksi, hoitoon voi olla vaikeata päästä. Naisten kertomusten mukaan oireiden ei uskota johtuvan Essureista, vaan niistä syytetään milloin mitäkin- hormonaalisen ehkäisyn loppumista, lähestyviä vaihdevuosia, ja lopulta tietenkin naisen horjuvaa psyykettä. Essuren vaurioittamat naiset ovatkin kertoneet, että he joutuvat valehtelemaan oireitaan, jotta saisivat sitä apua, mikä heille kuuluisi. Lääkärit eivät ole suostuneet tekemään lain vaatimia laitevaarailmoituksia, vaan vähätelleet asiaa. ”Kun ei ne Essuret kainaloista löytyneet, niin mitä tässä ilmoituksia tekemään”. Suomessa potilaalla ei ole suoraa mahdollisuutta tehdä ilmoituksia Valviraan, vaan ne täytyy tehdä Bayerin kautta- haitallista laitetta valmistavan tahon kautta.

Valviran paimenkirje ylilääkäreille sivu 1








Valviran paimenkirje ylilääkäreille sivu 2


Valvira voisi toimia suoraselkäisesti ja suomalaisia naisia suojellen, ja vetää haitalliseksi epäillyn laitteen markkinoilta turvallisuusselvityksen ajaksi. Sen sijaan vastuuta pallotellaan viranomaiselta valmistajalle ja takaisin.



Naisen terveydellä ei ole näemmä Suomessa arvoa, mutta hinta sillä on- ja sen hinnan joutuu maksamaan nainen itse.

Blogikirjoitus on tehty uhrien ja hoitohenkilökunnan haastattelujen perusteella.

linkkejä:

http://stopessure.weebly.com/essure.html
http://www.hcp.essure-us.com/assets/pdf/250-40-0001-14a_clinical-resource_digital-use_final.pdf

http://www.fda.gov/MedicalDevices/ProductsandMedicalProcedures/ImplantsandProsthetics/EssurePermanentBirthControl/ucm452254.htm
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23290426
http://www.ajog.org/article/S0002-9378(16)00078-8/abstract
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26904330
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp1510514?af=R&rss=currentIssue&#t=article
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23340398
http://firstchoicemedicine.com/assets/pdfs/Essure-InformedConsent.pdf

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2016-001639+0+DOC+XML+V0//FI
http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=E-2016-001639&language=FI
http://www.contraceptionjournal.org/article/S0010-7824(14)00143-7/abstract
http://www.arhp.org/Publications-and-Resources/Quick-Reference-Guide-for-Clinicians/choosing/failure-rates-table
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kohtuontelon-tahystyksessa-tehtava-sterilisaatio-arvioitu-teholtaan-huonommaksi/
http://essureproblems.webs.com/essure-removal-information
http://essureproblems.webs.com/side-effects-of-essure










perjantai 24. helmikuuta 2017

Puutetta raudasta vai ei?

vastuuvapauslauseke: En ole lääkäri tai terveydenhoidon virallinen ammattilainen enkä ota vastuuta siitä millä tavalla ihmiset hyödyntävät tätä kirjoittamaani tekstiä.

Raudanpuutoksen oirelista on pitkä ja oireet vaihtelevat yksilöittäin ja riippuen myös raudanpuutoksen vakavuudesta. Tässä osa oireista:

-uupumus
-sykkeiden kohoaminen varsinkin liikkuessa vaikka leposyke voikin olla normaali
-kalpeus
-hiusten lähtö tai/ja muuttuminen karheiksi
-kynsien hauraus
-päänsärky
-huimaus
-palelu
-kylmät kädet ja jalkaterät
-levottomat jalat
-infektioherkkyys
-ärtyneisyys



Myös raudanpuutoksen aiheuttajia on monia, kuten:

-riittämätön raudan saanti ravinnosta
-liiallinen maitotuotteiden saanti (maidon kalsium estää rautaa imeytymästä), samoin runsas kahvin ja teen juonti
-heikko ruoansulatus (hyvin moni kärsii tästä tietämättään)
-suolisto- ongelmat ja suoliston sairaudet (huonokuntoinen suolisto voi aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen vaikeutta), myös krooninen ripuli, koska ruoka ei ehdi imeytyä ennen nopeaa poistumista elimistöstä
-verenvuodot, kuten verenvuoto mahasuolikanavasta (verta ulosteessa joko punaisena jos vuoto on ruoansulatuskanavan loppupäässä tai mustana jos sen alkupäässä), runsaat kuukautiset
-infektiot
-raskaus
-raudan menettäminen runsaan hikoilun myötä: himosaunojat, urheilijat

lähteitä:

http://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/iron-deficiency-anemia/symptoms-causes/dxc-20266514

https://www.nhlbi.nih.gov/health/health-topics/topics/ida/signs

Laboratoriokokeet:

En ota tässä esiin aivan kaikkia aiheeseen liittyviä laboratoriokokeita, vaan joitakin.

Vakava raudanpuutosanemia selviää yleensä hemoglobiinin mittauksessa, mutta paljon yleisempi lievempi raudanpuutos, joka myöskin aiheuttaa kuitenkin usein merkittäviä ongelmia ei välttämättä tule esiin mittaamalla hemoglobiini. Hemoglobiini on siksikin usein kehno laboratoriokoe rauta-arvojen määrittämiseen, että siihen vaikuttaa veren tilavuus eli plasmavolyymi. Jos plasmavolyymi laskee, veri tiivistyy eli konsentroituu ja tottakai silloin tietyssä määrässä verta on enemmän hemoglobiinia. Samoin jos plasmavolyymi nousee eli verta kiertää tilavuuden suhteen enemmän verisuonistossa, veri tavallaan laimenee ja hemoglobiinia on vähemmän tietyssä tilavuudessa verta. On varsin tavallista että hemoglobiini on siis normaali tai jopa korkea vaikka henkilöllä olisikin raudanpuutosta.

Monilla stressaantuneilla ja/tai kroonisesti sairailla on jonkinasteisia vaikeuksia kehon suola- ja nestetasapainon kanssa ja he voivat kärsiä nestehukasta vaikka joisivatkin riittävästi. Tämä aiheuttaa plasmavolyymin laskua ja kuivumisoireita ja tekee hemoglobiinista vieläkin kehnomman työkalun saada kiinni raudanpuutos. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin näissä kirjoituksessa:

http://jalkeilla.blogspot.fi/2014/01/nestetasapaino-ja-aldosteronin-puute.html
http://jalkeilla.blogspot.fi/2013/11/sykeongelmat-ja-kilpirauhaslaakitys.html

Verenkuvan tutkimiseen verikokeella sisältyvät myös nk. punasoluindeksit, joiden perusteella voi päätellä mm. johtuuko raudanpuutos tiettyjen B-vitamiinien puutteesta tai mahdollisesti alkoholin liikakäytöstä. Näissä kokeissa viitearvot ovat aika laajat, joten rauta-asiat kannattaa ottaa mietintään jos punasoluindeksien arvot ovat lähellä viitteiden ylä- tai alaosaa. En käyttäisi missään nimessä kuitenkaan raudanpuutoksen arviointiin pelkkää hemoglobiinin tai punasoluindeksien mittausta. Ne eivät ole useinkaan osoittautuneet riittäviksi tutkimuksiksi. Minun asiakkailta on usein löytynyt muista kokeista raudanpuutosta ja he ovat piristyneet rautavalmisteiden käytöstä.

Mitä sitten suosittelisin harkittavaksi rautakokeiden suhteen?


Suosittelisin seuraavia kokeita: Transferriinin saturaatio eli TrFeSat, ferritiini eli ferrit, ja transferriinireseptorit eli TfR.

Transferriinin saturaatio sisältää osatutkimuksena seerumin raudan ja transferriinin tutkimisen, joten niistä ei tarvitse tällöin maksaa erikseen. Transferriinin saturaation viitearvot ovat varsin väljät, joten optimaalisinta olisi jos tulos olisi jotakuinkin luokkaa 35-45%.

Seerumin raudankin viitearvot ovat varsin laajat, ja olisi hyvä pyrkiä n. arvoon 20 (esim. 17-24).

Transferriinireseptorien pitoisuus nousee anemiassa, mutta viitearvojen kanssa on hyvä olla tässäkin kokeessa tarkkana ja huomioida oirekokonaisuutta jos rauta-arvot ovat esimerkiksi viitteiden yläkolmanneksessa. Tämä koe on hyvä, koska siihen eivät vaikuta lyhyen aikavälin muutokset ja se on siksi vakaampi arvo kuin esimerkiksi seerumin rauta.

Ferritiini voi olla ongelmallinen rautamittari ja aivan liian usein sitä näkyy käytettävän yksinään rauta-arvojen määrittämiseen. Ferritiiniin voi vaikuttaa mm. estrogeenitasot ja sinkin ja kuparin tasot, samoin se miten tehokkaasti maksa pystyy valmistamaan kuljetusproteiineja kuten kuparia kuljettavaa keruloplasmiinia. Ferritiini voi nousta infektioissa ja inflammaatiossa eli elimistön hiljaa kytevässä tulehduksessa, maksavaurioissa, syövissä ja olla matalahko jos estrogeenia ja/tai sen metaboliitteja on runsaasti (estrogeenidominanssi)

http://www.holistic-back-relief.com/copper-toxicity.html
Siitä millä tasolla ferritiinin vähintään tulisi olla on eri mielipiteitä. Sen viitearvojen alaraja on todella alhaalla. Asiaa tuntevien keskuudessa arvioidaan että ferritiinin tulisi joka tapauksessa olla mieluiten yli 50. Jotkut ovat sitä mieltä että sen tulisi olla tätäkin vielä jonkin verran korkeampi. Jos muut rauta-arvot ovat kohdallaan ja ferritiini alakanttinen, ei todennäköisesti ole kyse varsinaisesta raudanpuutoksesta vaan jotakin muusta, kuten kuparin kertymisestä kehoon, sinkin puutoksesta tai liiallisesta estrogeenista tai liiallisesta estrogeenista suhteessa progesteronin määrään naisilla.

Myös hepsidiini on yksi mahdollisesti hyödynnettävistä rautakokeista

Muistathan katsoa mitä ohjeita rautakokeisiin valmistautumisesta on ja jos tilaat itse ajan laboratorioon kuten Cityterveyteen, muista kysyä tarvitseeko mm. olla ravinnotta ja jos niin kuinka pitkän aikaa ennen koetta. Ota myös tarkasti selvää mihin aikaan aamusta koe pitäisi ottaa.

Jos on paljon raudanpuutokseen liittyviä oireita, mutta et ole ihan varma onko kyseessä kokeiden perusteella raudanpuutos, voi toki rautaa ottaa esimerkiksi 25mg päivässä tai kokeiluna enemmänkin vaikkapa parin viikon ajan 100mg. Yleensä huomaa jo muutamassa viikossa piristääkö raudanpuutos.

Mitä tehdä raudanpuutokselle?
Rautaa pitää toki tankata jos rauta-arvot ovat alakanttiset, mutta tässähän ei pelkästään ole mitään järkeä, jos ei pyritä ottamaan selvää mikä juuri sinun kohdalla aiheuttaa raudanpuutoksen ja mitä asialle voi tehdä. Saatetaan tarvita gynekologia jos raudanpuutos johtuu runsaista kuukautisista ja ehdottomasti tarvitaan lääkärin hoitoa jos raudanpuutos johtuu vuodosta mahasuolikanavassa.

Lääkärin olisi syytä myös tutkia tilannetta jos sinulla on mahasuolikanavan oireilua. Saatetaan tarvita mm. ulostenäytteitä, verinäytteitä ja tähystyksiä. Jos lääkäri ei löydä tutkimuksissa mitään erikoista suolistosta, tilannetta voi olla hyvä tutkia funktionaalisen lääketieteen testeihin perehtyneiden ravintoasiantuntijoiden tai lääkärien toimesta, jotka voivat tutkia tilannetta vielä tarkemmin. Joskus jo ruokavalion, elintapojen, ja ravintolisien kohdalleen saattaminen on paras mahdollinen apu.

Rautapitoisia ruokia on toki hyvä pyrkiä sisällyttämään riittävästi ruokavalioon. Niitä ovat mm. maksaruoat, punainen liha, muut lihat ja kalat, merenelävät, kananmuna, pinaatti ja muut vihreät kasvikset, nokkonen, kuivatut hedelmät kuten rusinat (tosin sisältävät paljon sokeria), linssit, siemenet. Rautaa on myös mm. viljoissa ja leseissä, mutta näissä on luonnostaan raudan imeytymistä heikentäviä antiravinteita, joten ne eivät tässä mielessä ole erityisen hyvä rautalähde. Siemenet ja pähkinät on hyvä liottaa ennen käyttöä runsaassa vedessä yön yli, jotta niistä saa ravintoaineiden imeytymistä ja suolistoa ärsyttäviä antiravinteita vähennettyä.

fineli.fi-sivuston listaa rautapitoisista ruoka-aineista: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2160&sortByColumn=component&sortOrder=desc

Ravintolisät
Ravintolisänä rautavalmisteita on monenlaisia. Verenmuodostukseen ja rauta-arvoihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin mikroravintotekijät kuin vain rauta. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Myös B-vitamiinistatus on oltava kunnossa, samoin mm. sinkkiä ja kuparia on oltava riittävästi. Se mitkä ravintolisät sopivat kenellekin, on toki yksilöllistä. Mm. B-vitamiinien suhteen suurimmalla osalla toimivat parhaiten aktiivisessa muodossa olevat B-vitamiinit, mutta joillekin ne eivät geneettisistä syistä ainakaan kaikissa tilanteissa sovi vaani niistä tulee mm. levottomuutta ja ahdistuneisuutta.

Itse suosin B-vitamiinien ja monivitamiinien suhteen Thorne Research-merkkiä ja tilaan valmisteet Iherbistä, koska ne ovat siellä edullisia ja koska vastaavia ei saa Suomesta. Iherbistä tilaan niinikään myös hivenainevalmisteen Only Trace Minerals sarjalta Life Extension. Myös muut sarjan hivenaineet ovat hyviä ja edullisia. Toki tilaan ravintolisiä sitten myös muualta ja ostan myös paikallisesta kivijalkamyymälästä.

Rautavalmisteista moni suosii Solgarin Gentle-Iron valmistetta, joka on nimensä mukaisesti sopinut monille, joilla tulee rautavalmisteista herkästi maha kipeäksi. Jotkut vannovat Apteekissa myytävän Maltoferin nimeen, joka kolmiarvoisena rautana monilla imeytyy parhaiten. Toiset käyttävät nestemäisiä rautavalmisteita, joita myydään luontaistuotekaupoista. Monia on auttanut rauta-arvojen nostamisessa myös ternimaitovalmisteet (eng. colostrum) tai niistä eristetty laktoferriini. Toisaalta em. eivät sovi niille joilla ruokavaliossa ei saa olla yhtään maitoproteiinia. Kannattaa tarvittaessa kokeilla eri valmisteita.

Tableitteina rautavalmisteita on monenlaisia. Monille tulee joistakin apteekin valmisteista herkästi vatsaongelmia, mutta esimerkiksi aminohappokelaatteina on saatavissa rautavalmisteita moneltakin valmistajalta luontaistuotekaupoista ja nettikaupoista. Luontaistuotekaupassa on hyvä kääntyä asiantuntevan ja koulutetun myyjän puoleen valintoja tehdessä.

Niiden, jotka eivät halua käyttää verta missään muodossa on hyvä huomioida että joissain rautavalmisteissa voi olla verestä peräisin olevia ainesosia.

Siitä ei olla täysin yksimielisiä, kuinka paljon raudanpuutteessa kannattaa rautaa ottaa. Toiset ovat sitä mieltä, että elimistö ei pysty hyödyntämään määräänsä enempää ja esimerkiksi yli 25mg:n annokset ovat turhia. Toiset suosittelevat rautatankkaukseen 100mg:n annoksia. Itse suosin jälkimmäistä menettelyä sillä olen nähnyt että isommilla annoksilla on kuitenkin saatu parempia tuloksia nopeammin aikaiseksi. Perustan havaintoni sekä kokemukseeni sekä suomalaisesta että ulkomaisesta vertaistukitoiminnasta, että työkokemukseeni. Tottakai myös sillä on annostelussa merkitystä miten vakavasta raudanpuutoksesta on kysymys.

On hyvä seurata esimerkiksi parin kuukauden välein rautatasojen kehittymistä että nähdään ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja on myös hyvä seurata ettei lopulta saakin sitten liikaa rautaa. Liika rauta ei sekään ole terveydeksi.

Mitä muuta oireiden taustalla voi olla?
Kaikki mikä voi vaikuttaa raudanpuutokselta ei välttämättä ole sitä tai ei välttämättä ole ainoastaan sitä. Myös alisyöminen, hiilarien vetäminen liian alas liian pitkäksi aikaa, suolisto-ongelmat, kilpirauhasen vajaatoiminta, krooninen väsymysoireyhtymä, krooniset infektiot, hormonipuutokset ja muut hormonitasapainon häiriöt ja esimerkiksi homealtistus voivat naamioitua muistuttamaan raudanpuutosta. Muistetaan siis kokonaisvaltainen ajattelu kun lähdemme selvittämään miksi emme voi hyvin ja miksi emme jaksa. Lääkärin on myös hyvä tarkistaa ettei taustalta löydykin jotakin yllättävää ja välitontä hoitoa vaativaa. Raudanpuutokseen yhdistettävien oireiden kanssa kannattaa siis joka tapauksessa kääntyä lääkärin puoleen. Jos lääkäri ei ota riittävän vakavasti, joutuu kenties kovistelemaan terveydenhoitoyksikköä tai kääntymään kokonaan toisen lääkärin, lääkärikeskuksen tai terveyskeskuksen puoleen.